Linux-asentelu Asus eee:n kanssa eteni niin pitkälle, että uusin Ubuntu piti saada kokonaan kiintolevylle. Sitä varten piti tietysti vaihtaa koneen levy, että esiasennettu Windows 7 sailyy tallessa. Näin jälkeenpäin ajatellen oli vikatikki lähteä ronkkimaan hentoisen koneen sisälmyksiä, sillä onnistuin sössimään emolevyltä yhden liittimen, jonka kautta kulkee dataa mm. kiintolevyltä ja äänikortilta prosessorin suuntaan. Koneessahan ei ole mitään luukkua kiintolevyn vaihtamista varten, vaan operaatio vaatii koko koneen avaamista ja näppäimistön irroittamista. Pienen korjailujumpan jälkeen kone kyllä lähti käyntiin, mutta äänilaitteita ei enää löytynyt yhtään. Linuxin asennuskaan ei sitten loppujen lopuksi onnistunut, koska koneessa on ilmeisesti joku vähemmän standardi SATA-hässäkkä tai sitten en vaan osannut käynnistää asennusta oikein.

Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Koneen maallinen vaellus päättyi ja sen elintenluovutustestamentti pantiin täytäntöön. IMac sai gigan verran lisää muistia (1Gt+1Gt -> 2Gt+1Gt), vaimon MacBook sai puolestaan iMacista jääneen gigaisen muistin, joten sen muistimäärä kasvoi 1,5 gigaan. Asuksen 250-gigainen levy pääsi USB-kiintolevykoteloon ja hyötykäyttöön.

Ja viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisempänä, ostin Asuksen tilalle yhtä pienen, mutta monta kertaa tehokkaamman 11-tuumaisen MacBook Airin 4 gigan muistilla ja 128 gigan SSD-levyllä. Siinä pyörivät Windowsit ja Linuxit virtuaalikoneessa paremmin kuin Asuksessa ikinä.